Apuva.
Tännekkin tulin ihan oujee, ei kommentteja. Ja nyt olen vaan ymmälläni kun kaikki on muuttunut, enkä tajua mistään mitään.
Näyttää kyllä selkeämmältä nyt, mutta kestää taas aikansa ennekun meikän hitaisiin aivoihin menee tieto ... ja taito. Tai osaaminen. Ei taito.
Joka paikassa uudistunu jotakin uudenvuoden vaihduttua, ihan jees, mutta pistää ajattelemaan että miten meiti on muuttunut.
Miten tulen muuttumaan ja niineespäin. Jänskittävää.

Sen näkee sitte, vuoden päästä.
Vuoden päästä. Toivottavasti olen silloin helsingissä, tai vantaalla vaateompeliana ja olen tehnyt jo kauhean kasan kaikkea mukavaa, puolessa vuodessa, tittididiii. 8-)

Unelmointi sikseen koskka en ole kirjoitustuulella, TAASKAAN. Olen piirrellyt ihan kauhealla vauhdilla kuviksen pukuja. Alan väsäämään lopputyönä savimallinukkeja, joiden päälle sovittelen pikkiriikkisiä mekkoja. :]

Moupapai.